Blogi

Maanantai, Marraskuu 4, 2019, 09:15

Bapuk-myrskyn opetus
Viikko sitten saavuimme tänne Koh Phangan- saarelle viimeisellä liikennöivällä lautalla Koh Samuin saarelta. Jo silloin ilmassa enteili myrskyn merkkejä, tuuli voimistui voimistumistaan ja raskaat sadepilvet tummensivat taivasta. Indonesian ja Thaimaan saaristoon saapuvasta Bapuk-myrsystä oli monenlaista tietoa mediassa ja somessa, mutta mitään selkeää ohjeistusta myrkyn varalta ei meille annettu.

Jännitystä, odotusta ja pelkoa
Perillä meitä odotti puolityhjä hotelli. Rantaviivan läheisyydessä olevat bungalovit olivat tyhjillään korkealle nousevan merenkäynnin takia. Rantaravintolat olivat osittain kiinnni, hiekkasäkkejä oli kannettu vesiesteiksi ja polttoaine sekä sekä osa kauppojen tuotteista oli myyty loppuun. Jännittyneen odotuksen tunteen saattoi aistia paikallisista sekä turisteista. Kaikki valmistautuivat, peläten pahimpaa. Seuraavana yönä tuuli voimistui entisestään ja sade oli lähes jatkuvaa. Perjantaina meni sähköt ja ravintolat olivat kiinni. Lämmin lounas jäi syömättä.

Valmistautumista pahimpaan
Ostimme huoneeseemme kynttilöitä, vettä, juomaa ja ruokaa. Mietimme etukäteen mitä tekisimme, jos merivesi nousee asuntoomme asti. Mitä tekisimme, jos vuorilta tulee mutavyöry? Entä jos…… mitä jos…….. Sisimmässään sitä toivoi parasta, mutta piti valmistautua pahimpaa. Osa Samma Karunan joogakoulun tunneista oli peruttu, mutta olin niin kiitollinen niistä tunneista mitkä pidettiin myrskystä huolimatta. Tuntui hyvältä olla ”arjessa ja elämässä” kiinni ja pystyi hetkeksi ajattelemaan muuta.

Kuinka ahdistavissa tunnetiloissa ihminen voikaan olla, jos joutuu koko ajan pelkäämään, huolehtimaan, varautumaan ja valmistautumaan. Ei pysty elämään tässä ja nyt, eikä pysty nauttimaan tästä hetkestä. Elämästä ei koskaan voi tietää mitä huominen tuo, mitä seuraava minuutti tuo. Jokainen päivä elämässä on lahja!

”Sitku” elämää ei kannata elää
”Sitten kun on kunnon työpaikka, kannattaa hankkia lapsia”. ”Sitten kun olen eläkkeellä, matkustelen ja nautin elämästä.” Kuinka moni miettiikin näin ja elää odottaen ”sitku” elämää. Ihan täysin ei kannata toki heittäytyä elämän tuulien kuljetettavaksi. Aina kannattaa olla suunnitelmia tulevaan, rakentaa unelmia ja elää käytännöllisesti ja järkevästi tulevaisuutta ajatellen. Aina kannattaa olla vähän säästöjä, jättää takana oleva ovi tarvittaessa hieman raolleen. Mutta pelkoon ei kannata ripustautua, eikä elää katkeruuden kautta. Silloin elämässä ei ole elämisen makua. ”Sitku” elämä kannattaa vaihtaa ”tässä ja nyt” elämään ja nauttia jokaisesta hetkestä ja jokaisesta hengen vedosta.


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
"Minun kotini on maailma, kattoni on taivaankansi ja lattiani äitimaa. Et voinutkaan rakentaa muureja ympärilleni. Minun siipeni kantavat, sydämeni laulaa vapauden laulua ja minun täytyy jatkaa matkaa....
Hyväsi rakkaani, hyvästi!"


Tanja -Reissunaisen siivillä