Yksi tärkeimpiä oivalluksia joogamatolla on päästä irti suorittamisen kehästä. Arkemme ja elämämme täyttyy odotuksista ja vaatimuksista. Pitäisi olla sitä ja tätä, tehdä asiat niin ja näin. Olla niin kuin muutkin, sopeutua laumaan. Vai voisiko sittenkin tehdä asioita toisin, ajatella boxin ulkopuolelta? Kenen elämää elän, kenen toiveita ja kriteereitä olen täyttämässä?
"Tee asanaharjoituksia omaa kehoa kuunnellen. Pidä tauko halutessasi ja muista kunnioittaa oman kehon rajoja, ole armollinen ja hyväksy...." neuvoja, joita muistan aina antaa tunnin aikana asiakkailleni. Joogaa ei ole tarkoitus suorittaa, vaan elää aina sen hetkisessä hetkessä, liikkeessä ja hengityksessä. Välillä vähemmän on enemmän. Keho kaipaa aktiivisia, avaavia ja vahvistavia liikkeitä, mutta myös lempeitä, pitkäkestoisia ja rauhoittavia venytyksiä. Joskus riittää pelkkä hengitys ja tietoisuuden kokeminen. Siinä on jo kaikki olennainen - läsnäolo, ilman suorittamista.
Muistan yhä lapsuudestani mummoni halaukset, kun saavuttiin maalle kesänviettoon toiselta puolelta Suomea. Paksut ja vahvat käsivarret ja hersyvä nauru. Syli, johon upota. Muistan myös pienen pienet sormet oman sormeni ympärillä, kun pitelin vastasyntynyttä tytärtäni sylissä. Kosketus on, ravinnon lisäksi, varsinkin vastasyntyneillä ihmis- ja eläinlapsilla eliento selvitä elämäntaipaleelle. Me tarvitsemme toisia, me tarvitsemme kosketusta ja läsnäoloa.
Koneet eivät korvaa läsnäoloa
On huolestuttavaa ajatella, kuinka nykyajan tekniikalla halutaan korvata ihmisten välinen vuorovaikutus ja kanssakäyminen. Monet kurssit, koulutukset ja opetus toteutetaan virtuaalisessa toimintaympäristössä ja usein tavoitteena on säästää rahaa. Uusien asioiden oppiminen onnistuu näinkin, mutta kokematta jää ryhmäenergia ja face-to-face vuorovaikus. Toki laitteet, robotit ja tekniikka helpottavat ja nopeuttavat arkea, mutta ne eivät koskaan tule korvaaman toisen ihmisen läsnäoloa. Kosketusta, silmiin katsomista, aitoa välittämistä ja auttamista. Meidän on helppoa kommunikoida whats upissa ja some maailmassa, mutta osaammeko sanoa oikeita asioita lähimmäisellemme, vaikka surun keskellä. Uskallammeko koskettaa, halata ja olla aidosti läsnä?
Parijoogassa opit asanoiden lisäksi antamaan ja vastaanottamaan kosketusta
Ohjaamillani joogatunneilla toivon, että asiakkaat saavat kosketuksen omaan sisimpäänsä ja pystyvät rentoutumaan ja olemaan läsnä hetkessä. Parijoogassa tähän lisätään vielä kosketuksen voima. Tehdä yhdessä, olla lähellä, katsoa silmiin, koskettaa toista kunnioittaen ja rakastaen. Jooga lisää kehon tuntemusta ja hyväksymistä, parijoogassa myös toisen keho on mukana asanoissa ja harjoitukset tuovat lisämausteen kokea toisen keho, tuntea lämpö ja aistia energia. Kosketuksen voimaa parhaimmillaan!
Eikä parijooga ole pelkästään pariskuntien juttu. Voit parijoogata lapsesi, isovanhempasi, naapurisi tai parhaan ystäväsi kanssa. Me kaikki tarvitsemme kosketusta. Kosketus lisää kehomme mielihyvähormoonia, oksitosiinia. Lempeän kosketuksen antamista toiselle pyytettömästi voi olla monelle meistä hankalaa. Onneksi sitäkin taitoa voi oppia, vaikka parijoogakurssilla!
Eräänä tavallisena maanatai-iltana laitoin tyttärelleni ja itselleni illallista. Kasvispastaa, salaattia fetasuustolla ja pinjansiemenillä höystettynä. Päälle ripaus parmesaania ja herkullinen annos lautasellani oli valmis. Katsoin hetken ajatuksellani ruoka-annostani, ennen ruokailuni aloittamista. ”KUR” tyttäreni sanoi. ”Kyllä mä äiti tiedän mitä ajattelet!” Kymmenen vuotias neitini kommentoi hymy huulillaan.
KUR? Mitä ihmettä? Itselleni ei aunnut, mitä olinkaan ajatellut hetki sitten….. ”KUR eli kiitos universumi ruuasta!” Ai niin, niinhän se onkin. Lyhenteet sarjassamme OMG, LOL, HPD, CU, THX ja muut kahdella tai kolmella kirjaimella kirjoitettavat nykyajan lauselyhenteet. Näitähän löytyy jo suomen kielestäkin. KUR oli itselleni ihan uusi juttu!
Mutta asiaan, kiitollisuuteen. Kiitollisiin ajatuksiin, kiitollisiin sanoihin ja enen kaikkea kiitollisuuden tuntemiseen. Onko mikään elämässä itsestään selvää? Se, että saa päivittäin riittävästi ruokaa, saa elää siistissä ja toimivassa kodissa, turvallisessa maassa ja puhtaassa elinympäristössä. Olla kiitollinen siitä, että keho on terve, toimiva ja elinvoimainen, on ystäviä, on lemmikkikoira, on rakkaita ympärillä, ihmisiä jotka auttavat ja välittävät. On työtä ja tekemistä, joka inspiroi ja josta pitää.
Kiitollisuus lisää onnellisuutta. Jokainen päivä on lahja ja elämä muuttuu koko ajan. Eilistä ei kannata haikailla, eikä huomista turhaan murehtia. Vain tämä hetki on merkityksellinen. Mistä sinä olet kiitollinen juuri nyt?
Superaivot tarvitsevat lepoa
Keho tarvitsee lepoa ja unta palautumiseen. Fyysinen työ ja tekeminen kuormittavat meitä fysiologisesti. Venyttelyt, liikunta ja jooga auttavat kehonhuollossa. Yhä useampi työ kuormittaa kehon lisäksi myös mieltä, puhumattakaan opiskelusta tai muusta ”aivotyöstä”, missä asioita ja ratkaisuja tehdään mielen tasolla. Aivot kuormittuvat ja tarvitsevat palautumista tieto- ja infotulvasta. Aivojen pitää saada levätä, jotta ne kestävät nykyelämän paineita.
Fyysinen lepo on helppo toteuttaa rentouttavassa asennossa ja antaa unen palauttaa. Aina uni ei väsymyksestä huolimatta tule ja mieli on täynnä hoidettavia asioita, tunnetiloja ja henkistä kuormitusta.
"Monkey mind" valvottaa öisin
Joogassa puhutaankin apinamielestä, ”monkey mind”. Mielen liikkeitä voi verrata vilkkaaseen apinaan, joka hyppelee puussa oksalta oksalle. Niin myös mieli hyppelee asiasta toiseen, eikä mieltä saa rauhoitettua lepotilaan. Mieli tarvitsee tehtävän rauhoittumiseen ja niin myös apina tarvitsee banaanin. Apina rauhoittuu oksalle pureskelemaan banaania. Meditaatioharjoitus on banaania mielelle. Tehtävä, johon mieli keskittyy. Tehtävä voi olla yksinkertaisimmillaan oman hengityksen tarkkailua, mutta meditiaatio tekniikoita on lukuisia mm. hengitysrytmin laskeminen, tulen liekkiin tai muuhun kohteeseen keskittyminen, visualisointi tai muu aistiharjoitus. Meditaatiossa mieltä kuormittavat ajatukset ja tunnetilat jäävät taka-alalle ja mieli rauhoittuu tehtävään.
Meditaatio lisää hyvinvointia
Meditaatiolla on useita tieteellisestikkin todistettuja terveysvaikutuksia. Muutamia mainitakseni:
Meditaatiota voi harjoitella itsenäisestikkin, mutta ryhmässä tehtävä harjoitus tuo aina mukanaan ryhmäenergiaa. Ohjattu meditaatio on usein aloittelijalle helpompi lähestymistapa meditaatioon. Ohjaamillani joogatunneilla meditaatiolla ja rentoutumisella on tärkeä osa tunnin rakennetta. Fyysiset jooga-asanat saavat kehon väsymään ja loppurentoutumisen aikana mielen on helpompaa keskittyä meditaatioharjoitukseen.
Muutto!
Mikä ihana mahdollisuus käydä kaikki maallinen maammona läpi ja kokea ahdistusta omistamisesta. Kierrättää, myydä pois, hävittää, antaa, säästää ja pahvilaatikoita tonkiessa voi käydä läpi tunteiden kirjoa. Vanhat tavarat, esineet, vaatteet ja valokuvat herättävät ihastusta, inhoa ja ihmetystä. Miten tavaroita onkin vuosien varrella kertynyt ja mitä kaikkea sitä omistaakaan!
Fengshui-oppeja ja Konmaritusta
”Ota esine käteesi ja mieti millaista energiaa se viestii, tekeekö tämä esine sinua onnelliseksi? Säästä vain tavarat, jotka tuovat iloa!” opettaa Kon Mari opaskirjassaan. Energiasta tai tarkemmin qi-elämänenergiasta puhutaan myös fengshui sisustamisessa. Fengshui on tuhansia vuosia vanha kiinalainen ympäristöoppi, joka on kiehtonut itseäni jo vuosia. Jing ja jang sekä viisi elementtiä (tuli, ilma, maa, vesi ja metalli) sekä ilmansuunnat vaikuttavat kodin energiavirtaan. Huonekalujen sijoittelulla, materiaaleilla, valaistuksella ja tavaroiden paikoilla on merkitystä! Liika tavara estää energian virtauksen ja konmarin opeilla tavaroiden lajittelu helpottuu kummasti. Kaikki ovat varmaan kokeneet tunteen, kuinka uuteen paikkaan astuessa tuntee selkeyttä ja keveyttä. Tilassa on helppo olla ja hengittää. Silloin elämänenergia virtaa!
Tavarapaljous kertoo nykyaikana elämänhallinnan puutteesta. Vähemmän on enemmän ja vain tarpeeseen hankittu on ekoteko. Tavaroiden inventaariossa käy usein lävitse myös omaa menneisyyttään. Turhasta roinasta luopuminen on mitä parasta oman sielun siivoamista. Miksi säästää tavaroita velvollisuudentunteesta tai pohtien ”ehkä joskus tarvitsen tätä”?
Unelmakodissa on oma jooganurkkaus!
Mikä voittaja fiilis kun viimeinen pahvilaatikko on purettu ja suurin osa tavaroista on löytänyt oman paikkansa! Uusi koti tuoksuu puhtaalta, näyttää kauniilta ja on juuri omannäköinen pesä ja turvapaikka. Pieneen kaksioon ei mahdu mahdottomia, mutta oma tila parvekkeella aamuisille jooga- ja meditaatioharjoituksille tekee niin kiitolliseksi. Ja huikeat näköalat kruunaavat harjoituksen. Kiitos ihana uusi koti!
Bapuk-myrskyn opetus
Viikko sitten saavuimme tänne Koh Phangan- saarelle viimeisellä liikennöivällä lautalla Koh Samuin saarelta. Jo silloin ilmassa enteili myrskyn merkkejä, tuuli voimistui voimistumistaan ja raskaat sadepilvet tummensivat taivasta. Indonesian ja Thaimaan saaristoon saapuvasta Bapuk-myrsystä oli monenlaista tietoa mediassa ja somessa, mutta mitään selkeää ohjeistusta myrkyn varalta ei meille annettu.
Jännitystä, odotusta ja pelkoa
Perillä meitä odotti puolityhjä hotelli. Rantaviivan läheisyydessä olevat bungalovit olivat tyhjillään korkealle nousevan merenkäynnin takia. Rantaravintolat olivat osittain kiinnni, hiekkasäkkejä oli kannettu vesiesteiksi ja polttoaine sekä sekä osa kauppojen tuotteista oli myyty loppuun. Jännittyneen odotuksen tunteen saattoi aistia paikallisista sekä turisteista. Kaikki valmistautuivat, peläten pahimpaa. Seuraavana yönä tuuli voimistui entisestään ja sade oli lähes jatkuvaa. Perjantaina meni sähköt ja ravintolat olivat kiinni. Lämmin lounas jäi syömättä.
Valmistautumista pahimpaan
Ostimme huoneeseemme kynttilöitä, vettä, juomaa ja ruokaa. Mietimme etukäteen mitä tekisimme, jos merivesi nousee asuntoomme asti. Mitä tekisimme, jos vuorilta tulee mutavyöry? Entä jos…… mitä jos…….. Sisimmässään sitä toivoi parasta, mutta piti valmistautua pahimpaa. Osa Samma Karunan joogakoulun tunneista oli peruttu, mutta olin niin kiitollinen niistä tunneista mitkä pidettiin myrskystä huolimatta. Tuntui hyvältä olla ”arjessa ja elämässä” kiinni ja pystyi hetkeksi ajattelemaan muuta.
Kuinka ahdistavissa tunnetiloissa ihminen voikaan olla, jos joutuu koko ajan pelkäämään, huolehtimaan, varautumaan ja valmistautumaan. Ei pysty elämään tässä ja nyt, eikä pysty nauttimaan tästä hetkestä. Elämästä ei koskaan voi tietää mitä huominen tuo, mitä seuraava minuutti tuo. Jokainen päivä elämässä on lahja!
”Sitku” elämää ei kannata elää
”Sitten kun on kunnon työpaikka, kannattaa hankkia lapsia”. ”Sitten kun olen eläkkeellä, matkustelen ja nautin elämästä.” Kuinka moni miettiikin näin ja elää odottaen ”sitku” elämää. Ihan täysin ei kannata toki heittäytyä elämän tuulien kuljetettavaksi. Aina kannattaa olla suunnitelmia tulevaan, rakentaa unelmia ja elää käytännöllisesti ja järkevästi tulevaisuutta ajatellen. Aina kannattaa olla vähän säästöjä, jättää takana oleva ovi tarvittaessa hieman raolleen. Mutta pelkoon ei kannata ripustautua, eikä elää katkeruuden kautta. Silloin elämässä ei ole elämisen makua. ”Sitku” elämä kannattaa vaihtaa ”tässä ja nyt” elämään ja nauttia jokaisesta hetkestä ja jokaisesta hengen vedosta.
Unelmilla on tapana toteutua, sanotaan. Ja omassa elämässäni tämä on kyllä pitänyt paikkaansa. Lapsena kirjoitin paljon. Satuja, tarinoita, runoja, loruja ja haaveilin, että joskus kirjoitan myös oman kirjan. Parikymppisenä viettäessäni villikkovuosia Kaliforniassa päätin, että kirjoitan runokirjan ”Reissunaisen siivillä”. Kirja olisi sitten valmis, kun olen vanhempi, viisaampi ja elämänkokemuksia rikkaampi. Ja näinhän siinä sitten kävi.
Elämä oli matkalaukussa ja omaisuus parissa pahvilaatikossa. Ja kuinka onnellinen sitä silloin olikaan!
Hektiset vuodet matkailualalla ja reissuhommissa maailmalla antoivat aiheita runoihin ja tarinoihin. Tein töitä matkaoppaana, lentoyhtiössä, merillä ja rakastin reissaamista. Nuorena en edes haaveillut pysyvästä kodista. Elämä oli matkalaukussa ja omaisuus parissa pahvilaatikossa. Ja kuinka onnellinen sitä silloin olikaan! Onni ei löydy omistamisesta, vaan elämänkokemisesta, ystävistä, mielekkäästä tekemisestä ja intohimoisesta elämänpalosta.
Reissunaisen siivillä -runokirja on myös kasvutarina nuoruuden epävarmuudesta oman sisäisen rauhan löytymiseen.
Erinomainen lahjaidea valmistuvalle tai koulunsa päättävälle. Reissunaisen siivillä kertoo matkoista, kokemuksista, elämyksistä, rakkaudesta, pettymyksistä ja itsensä löytämisestä.
Runokirja on tilattavissa Yoga Feenixin Holvin verkkokaupassa 20€.
(Sisältää omistuskirjoituksen sekä ilmaiset postituskulut Suomessa).
https://holvi.com/shop/yogafeenix/
”Olen tarpeeksi hyvä ja voin tehdä asioita joita rakastan. Jokainen päivä, voin elää elämää mitä haluan!” Tämän mantran kirjoitin itselleni vuosi sitten, kun vielä kipuilin yrittäjänä epävarmoissa tunnelmissa. Nouseeko Yoga Feenix siivilleen vai tehdään mahalasku heti yrittäjyyden ensimmäisinä vuosina.
Kirjoitin oman mantrani sydämen muotoiseen, vaaleanpunaiseen pahvilappuun ja kiinnitin sen kylpyhuoneen peilin viereen. Jokainen aamu otin tavakseni sanoa tämä mantra itselleni tsempaten ja motivoiden itseäni. Miksi teen tätä työtä? Miksi koen tärkeäksi tuoda hyvinvointia ihmisten elämään?
Jooga on muutakin kuin asanoita
Moni aloittelija mieltää joogan pelkästään fyysiseksi voimisteluharjoitteluksi, jossa notkea keho taipuu mitä ihmeellisempiin liikkeisiin. Joogassa liikkeitä kutsutaan asanoiksi ja asanatyöskentely on vain yksi osa joogaa. Mielenharjoitukset, läsnäolon kokeminen, rentoutuminen ja hengityksen virtaan keskittyminen ovat osa jokaista joogaharjoitusta. Asanan ja hengityksen yhdistyessä, myös mieli keskittyy ja rauhoittuu.
Me olemme muutakin kuin fyysinen keho ja tarvitsemme elämässä aktiivisen suorittamisen vastakohdaksi myös oman sielun kuuntelua. Hyväksy oma kehosi sellaisena kuin se on, Sinä riität!
Elämä on suorittamista, asioiden tekemistä ja loppuun viemistä. Vauhdin hidastaminen ja hetkeen pysähtyminen voi alussa olla vaikeaa. Ulkopuolisia ärsykkeitä tulvii kaikkialta ja meidän pitäisi olla tavoitettavissa, pitäisi olla sitä ja pitäisi olla tätä. Vai pitäisikö?
Joogamatolla saa vauhdin pysäytettyä ainakin hetkeksi. Omaa aikaa, tilaa ja mahdollisuus kuunnella ja tiedostaa omaa kehoa ja mieltä. Harjoittelussa ei tarvitse verrata omaa tekemistä muihin, vaan lähteä tutkimusmatkalle omaan kehoon ja mieleen. Sinä riität!
Jooga on oman sielun kuuntelua ja parhaimmillaan oman joogapolun löytyminen avaa sisäisen muutosprosessin
Mitä on jooga?
Jooga on muutakin kuin fyysistä venytystä ja taidokkaita asanoita. Jooga tuo onnellisuutta elämään, opettaa kiitollisuutta, opettaa hyväksymään, antamaan anteeksi ja päästämään irti.
Mikä on asana?
Fyysiset joogaliikkeet, eli asanat ovat vain yksi osa Patanjalin kirjoittamassa kahdeksan askeleen joogasutrassa. Joku voi olla hyvinkin jooginen, vaikka ei tekisi koskaan yhtään asanaa.
”Jooga pelasti elämäni!”
on lause, jonka kuulin asiakkaani suusta. Lausahduksesta kiteytyy joogan ydin, muutos. Jooga tuo elämän muutoksen. Itselleni suurin muutos tapahtui ollessani Balilla joogaamassa ja meditoimassa. Silloin päätin elämäni suurien linjojen muutoksista ja aloin elää kohti unelmiani. Suurin oivallukseni oli se, että sen hetkisessä elämäntilanteessani tarvitsin paljon aikaa yksin, kaipasin omaa tilaa. Olin lopettanut kannattamattoman kauneushoitolayritykseni ja kalenterissani oli yllättäen tyhjää tilaa. Luovat ideat tarvitsevat hidasta kypsyttelyä. Työstin elämän muutostani omassa mielessäni meditoiden, miettien ja kirjoittaen. Kirjoitin ”Reissunaisen siivillä”-runokirjani valmiiksi. (Kirjan olin aloittanut jo vuonna 1998 ja ehkä oli jo aikakin saada projekti valmiiksi). Minulla oli aikaa myös kirjoittaa ja kehittää Sinunpuu -ideaa, joka on yksi suosituimmista työpajoistani joogaretriiteissä Ylläksellä ja Rokualla. Lokakuussa Sinunpuu -työpajaan pääsee osallistumaan nyt myös Oulussa! Katso lisää https://holvi.com/shop/yogafeenix/
Ei skumppajoogaa, kiitos!
Olen aina yhä hämmentynyt, kun näen mainoksia olutjoogasta, skumppajoogasta, suklaajoogasta tai darrajoogasta. Mitä ihmettä! Jooga on fyysinen ja henkinen harjoitus, eivätkä nautintoaineet tai päihteet ole osa joogaa. Kouluttautuessani Yoga Alliancen joogaopettajakoulutuksessa Samma Karunan joogakoulussa Thaimaassa, kaikki päihteet ja nikotiini olivat kiellettyjä campus alueella. Kahviakaan ei siellä tarjoiltu ja huomasin, että pärjäsin viisi viikkoa hyvin ilman kofeiinia. Jooga on paljon myös riippuvuuksista irti pääsemistä. Ja niitä riippuvuuksiahan meillä ihmisillä on. Myös joogaharjoitteluun voi tulla ”positiivinen” riippuvuus. Vaarana on silloin, että joogasta tulee suoritus. Silloin jooganharjoittajalle on tärkeämpää fyysisisen asanan suorittaminen, kuin läsnäolo omassa kehossa ja mielessä.
Voinko tulla joogaan, vaikka olen jäykkä ja ylipainoinen?
Tämä on yleinen kysymys, jota moni varmaan pohtii mielessään. Joogatunnille tullessa ei tarvitse olla tietynlainen. Tärkeintä on olla oma itsensä ja tehdä liikkeitä ja harjoituksia omista lähtökohdista, omaa kehoa ja mieltä kuunnellen. Joogalajeja ja ohjaajia on monenlaisia ja aloittelijalle haastavinta onkin löytää oikea ryhmä ja joogasuuntaus. Tämä voi vaatia alkuun kokeilua ja testaamista. Myös elämäntilanne vaikuttaa, kaipaako syvärentouttavaa restoratiivista joogaa, rauhoittavaa yin-joogaa, lempeää hathajoogaa vai ehkä dynaamista vinyasa flow-joogaa.
Tärkeintä on päätös, ottaa ensiaskel ja tulla kokeilemaan joogaa! Kokeilemisessa ei menetä mitään. Joogasta saattaa tulla kiva harrastus, voimavara arkeen tai parhaimmassa tapauksessa jooga saattaa muuttaa koko loppu elämän!
Nähdään joogamatolla!