Pysähtyminen ja omassa sisäisessä tilassa oleminen on monesti pelottavaa. Silloin kun elämme aistiemme, halujemma ja tunnetilojemme vietävissä oman sisäisen äänen kuuntelu on haastavaa. Moni pelkää oman autenttisen itsensä kohtaamista, kuka minä todella olen? Oman itsensä löytäminen vaatii myös rikkinäisyyden, heikkouksien ja keskeneräisyyden tunnistamista, myöntämistä ja hyväksymistä. Kukaan meistä ei ole superihminen, vaan meillä kaikilla on omanlainen kasvutarina ja polku kuljettavana.
Kotikaranteenissa oleminen on toisille tervetullut hengähdystauko hektisessä elämässä. Toisille se on taas yhtä piinaavaa tuskaa, yksinoloa ja kärsimystä. Tunnetilat saattavat täyttää mielemme täysin. Pelko, oman itsemme tai lähimmäisemme sairastumisesta, huoli toimeentulosta, epävarmuus koko elämämme olemassaolosta ja merkityksestä. Kauanko tämä tilanne kestää? Uskallanko suunnitella elämääni eteenpäin? Nämä ja monet muut kysymykset tukahduttavat mielemme, tuoden tilalle ahdistusta, kireyttä ja henkistä pahoinvointia - globaalin uhan tuomaa tunnelastia.
Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon me otamme vastaan aistiärsykkeitä ja negatiisita energiaa. Oman mielen suojeleminen on tällaisena aikana tärkeämpää kuin koskaan. Kaikkia ikäviä uutisia ei ole pakko lukea, jokaista TV-lähetystä ei ole pakko katsoa ja voimme myös tehdä valintoja minkälaisessa soisiaalisen median ympäristössä haluamme olla. Työ, esimerkiksi hoitoallla, ei anna vaihtoehtoja ja voikin herkälle ihmiselle olla hyvinkin haastavaa. Pelon energiassa eläminen sairastuttaa ja vie voimia.
Ajoittainen digipaasto tekee varmasti jokaiselle hyvää. Luonnossa oleminen ja läsnäolon tilaan pyrkiminen rauhoittaa myös hermostoa, laskee stressihormonien määrää kehossamme ja ravitsee meitä. Tee iloa ja onnellisuutta tuottavia asioita! Kuuntele hyvää musiikkia, tanssi, liiku ja nauti. Tee jotain luovaa, johon voit aivan täysin uppoutua. Kirjoita, maalaa, tee käsitöitä, rakentele, leivo, remontoi, kokkaile.... Ennen kaikkea nauti tekemästäsi ja koe iloista inspiroitumista!
Oli mielesi sitten innostunut ja inspiroitunut tai ahdistuneen kuormittunut, sillä ei ole merkitystä kun aloitat meditaatioharjoituksen. Ihan alkuun kannattaa itseään muistuttaa, että miten ikinä meditaatioharjoitus "onnistuu" sillä ei ole väliä. Paras tapa suhtautua harjoitukseen, on vain pyrkiä olemaan hetkessä ilman mitään suorittamista, keksittyä oman olemisen tilaan, hengitykseen ja läsnäoloon. Ottaa rohkeasti vastaan, mitä harjoitus milloinkin tuo.
Meditaation syvimmän olemuksen oivaltaminen on tietoisuuden ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ajatukset muokkaavat meidän tapaamme toimia, nähdä, kokea, aistia elämää ja maailmaa ympärillämme. Ajatukset luovat meidän todellisuuden ja ajatuksilla on valtava voima. Se, keskitymmekö koronakriisin keskellä pelkoon, epävarmuuteen ja negatiivisuuden tunteisiin, saa meidän sisäisen pessimistisen olemisen tilan lisääntymään. Jos taas keksitymme kaikkein vaikeimpinakin hetkinä kiitollisuuteen, positiivisuuteen ja pidämme yllä toivoa, uskoa ja rakkaudellisuutta, me varmasti saadaan eteenpäin vieviä voimavaroja selviytyä elämäämme tulevista kriiseistä ja vastoinkäymisistä. Me voimme valita tapaamme ajatella ja pyrkiä luottamaan omaan sisäiseen voimaan ja viisauteen!