Elämme poikkeuksellista aikaa. Maailman myllerykset ja koronaviruksen aiheuttamat muutokset elämässämme eivät voi olla vaikuttamatta meihin. Pelon tunne jäytää mieltämme. Sairastunko minä, sairastuuko lähimmäisemme, miten käy työpaikkani, yritykseni, miten elämmme tulee muuttumaan? Pelon tunne tuo kysymyksiä ilman vastauksia.
Viikko sitten olin sairaana. Tauti alkoi väsymyksen tunteena, lihassärkynä ja energiani oli täysin kadonnut. Kurkku oli kipeä, olo tukkoinen ja vetämätön. Kävin lääkärissä ja sain antibiootit poskiontelontulehdukseen. Kysyin lääkäriltä, voisiko tämä olla koronavirusta? Ei voida tietää, oli vastaus. Testejä ei tehdä kuin riskiryhmään kuuluville, joten jäin epätietoisuuden valtaan. Viikonloppuna olo paheni, kuume nousi ja keuhkoihin sattui. Yöllä heräilin, kun en löytänyt asentoa missä olisi helpointa hengittää. Palleassa tuntui raskaalta ja olo oli kuin huohottavalla kultakalalla kuivalla maalla. Päänsärkyyn otin särkylääkettä ja yritin vain levätä.
Sunnutai-iltana tunsin paranemisen merkkejä ja tänään olo on jo lähes normaali. Pelon tunne väistyi ja tunnen suunnatonta kiitollisuutta. Terveys! Terveys on elämässämme tärkeintä. Siitähän tässä kaikessa on kyse. Poikkeusolot, missä nyt elämme, on asetettu suojataksemme ihmisten terveyttä. Liikkumisen rajoittamiset, koulujen sulkemiset ja julkisien palveluiden supistamisella pyritään pitämään kansalaiset terveinä.
Presidentti Sauli Niinistön sanoin: "Otetaan fyysistä etäisyyttä, mutta henkistä läheisyyttä" on viisas neuvo. Nyt ei ole aika lähteä ikäihmisten luokse kyläilemään, mutta se ei estä meitä pitämästä heistä huolta. Soita, laita viestiä tai ilahduta postikortilla. Näytä, että välität ja tarjoa apua. Kaikista tärkeintä on pitää huolta omasta hyvinvoinnista, niin fyysisestä kuin henkisestäkin. Ja jos itse sairastut, niin pidä oma mielesi positiivisena ja keskity paranemiseen. Meidän ajatuksillamme on valtavan suuri voima ja vaikutus. Älä anna pelon hiipiä mieleesi, vaan pidä yllä uskoa, toivoa ja rakkautta!
Rakkaudella Tanja